Ainoroosa oli Haukiputaan koulun oppilaana kolme vuotta, 7. luokasta 9. luokan loppuun, ja hän toimi myös oppilaskunnassa viime kevään ajan. Hänellä oli koulussa paljon ystäviä ja kaikki me opettajat ja oppilaskaverit muistamme hänen iloisen ja valoisan hymynsä. Opettajat muistelivat, että hän oli keskusteleva, herkkä ja taiteellinen ja hän oli monessa asiassa hyvin lahjakas. Marjukka-opettaja muisteli, että Ainoroosa oli hänen oikea kätensä, kun tarvittiin apulaista esimerkiksi kevätjuhlien juontojen harjoitteluun. Ainoroosa opasti juontajia, kun Marjukka ei ehtinyt.

Haukiputaan koulusta Ainoroosa jatkoi opiskeluja IB-lukiossa. Ainoroosan haaveena oli päästä opiskelemaan historiaa jonnekin ulkomaille.

Lämmin osanotto Haukiputaan koulun opettajien ja ohjaajien puolesta🖤

Ainoroosa teki aivan upeita kuvistöitä koko yläkoulun ajan. Hän teki 9. luokalla savilyhtyä, johon hän ei ollut tyytyväinen. Sitten hän sinnikkäästi teki uuden, hienomman, mutta se ei ehtinyt keramiikkauuniin viime keväänä. Lyhdystä tuli kaunis. Tänä syksynä laitoin  sen uuniin syksyn töiden joukkoon ja Hanna-opettajan välityksellä viestin Ainoroosalle, että työn voisi hakea kotiin. Hän ei ehtinyt sitä koskaan hakea. Lyhdyn toivat apulaisrehtorimme Paula Hanna-opettajan kanssa järkyttävän suruviestin saatuaan Ainoroosan kotiin. Sitä ennen lyhty kynttilöineen oli henkilökuntahuoneessa. Opettajat näkivät siinä eri asioita, kuka sydämen, kuka joutsenet, kuka ylös ojennetut kädet. 

Ainoroosa on aina muistoissani.

Anna Metsävainio, Ainoroosan kuvataiteen opettaja